Kauniita harmittomia kukkia vai ympäristölle haitallisia vieraslajeja?

Lupiinit ja kurtturuusut voivat näyttää kauniilta kotipihassa tai tien varressa, mutta niiden leviäminen on todellinen uhka ympäristömme alkuperäislajeille. Kauniiden kukkien pois repiminen voi tuntua väärältä, mutta sillä voimme suojella ekosysteemin toimintaa ja välttää vieraslajeista aiheutuvia ongelmia.

Yksi tärkeimpiä keinoja vieraslajien hävittämisessä on tietoisuuden lisääminen. Vieraskasveja saatetaan esimerkiksi istuttaa koristekasveiksi tietämättä niiden vaaroista. Olemme koonneet tähän blogitekstiin tietoa haitallisista vieraskasveista ja vinkkejä siihen, miten voit itse olla mukana torjumassa haitallisten vieraslajien leviämistä.

Lupiinit voivat näyttää kauniilta, mutta ne vievät elintilaa alkuperäiskasveilta ja tukahduttavat muun kasvuston alleen. Yksi kenties helpoimmista tavoista vähentää lupiinien leviämistä on niiden poimiminen, sillä siten voimme osaltamme ehkäistä niiden siementen leviämistä yhä laajemmalle

Mitä ovat vieraslajit sekä haitalliset vieraslajit?

Vieraslajit ovat eläin-, kasvi- ja sienilajeja, jotka ovat siirtyneet niiden luontaisilta esiintymisalueiltaan uusille alueille ihmisten toiminnan seurauksena. Usein vieraslajit sopeutuvat uuteen elinympäristöönsä huonosti, mutta joskus ne menestyvät liiankin hyvin aiheuttaen haittaa alkuperäiselle luonnolle. Tällöin ne tunnetaan haitallisina vieraslajeina.  

Vieraslajien aiheuttamat haitat

Vieraslajeista voi aiheutua monenlaista harmia. Ne voivat esimerkiksi valloittaa alkuperäisiltä lajeilta elintilaa tai risteytyä niiden kanssa. Vieraslajit kilpailevat myös samoista resursseista kuin alkuperäislajit ja ne voivat levittää erilaisia tauteja ja loisia. Pahimmassa tapauksessa vieraslajit voivat saada aikaan muutoksen kokonaisten ravintoketjujen rakenteessa ja aiheuttaa häiriöitä ekosysteemien toiminnassa. Piikikäs kurtturuusu on esimerkiksi valloittanut monia hiekkarantoja tehden niistä käyttökelvottomia.

Esimerkkejä haitallisista vieraslajeista:

  • Kurtturuusu, esiintyy mm. hiekkarannoilla tukahduttaen lähes kaiken muun kasvillisuuden. Kurtturuusun kasvatus on kiellettyä 1.6.2022 alkaen. Tämä tarkoittaa sitä, että alueen omistajan tai haltijan, mukaan lukien yksityispihat, on hävitettävä asetuksessa tarkoitettu kurtturuusulaji alueeltaan määräpäivään mennessä. Lisätietoja: FINEX ja vieraslajit.fi
  • Jättipalsami valloittaa esimerkiksi järvien ja purojen rantoja, lehtoja ja niittyjä.
  • Lupiini vie alkuperäiskasveilta tilaa useassa luonnoltaan arvokkaissa elinympäristöissä, kuten lehdoissa, niityillä, pientareilla sekä harjuilla. Lupiini muodostaa tiheitä kasvustoja, joka tukahduttaa muun kasvillisuuden alleen.
  • Espanjansiruetana syö monipuolisesti kaikkea puutarhasta löytyvää ja aiheuttaa isoja tuhoja kotipuutarhoissa ja viljelyksillä. Sen ravintoon kuuluvat koriste- ja hyötykasvien lehdet, kukat ja sipulit.
Kurtturuusua voi olla hankala erottaa muista ruusuista. Sen voi kuitenkin tunnistaa esimerkiksi sen väristä ja oksien piikeistä. Kurtturuusulla on suuret, yksinkertaiset ja väriltään pinkit/fuksianpunaiset tai valkoiset kukat ja sen oksissa on paljon erikokoisia suoria pikkeejä.

Mitä voin tehdä haitallisten vieraslajien torjunnan auttamiseksi?

Voit osallistua vieraslajien torjuntaan monella tavalla, esimerkiksi järjestämällä vieraslajien torjuntatalkoot tai ilmoittamalla vieraslajeista kansalliseen vieraslajiportaaliin. Tietoisuuden levittäminen on myös tärkeää, sillä monesti vieraslajit ovat päässeet leviämään huolimattomuuden tai tietämättömyyden takia.

Tapiolan Lämmön vihertiimi on myös apunasi torjumassa haitallisia vieraslajeja.

Palveluihimme kuuluvat esimerkiksi kurtturuusujen poisto ja korvaaminen uusilla istutuksilla. Mikäli haluat tehdä poiston itse, voit saada meiltä asiantuntija-apua ja neuvontaa.

Lähetä meille tarjouspyyntö tai yhteydenottopyyntö nettisivujemme kautta https://www.tapiolanlampo.fi/palvelut/viherpalvelut/ tai lähetä meille sähköpostia osoitteeseen: viherpalvelut@tl-konserni.fi

Tekstin lähteet: www.vieraslajit.fi