Blogi

Ympäristöystävällistä rikkaruohontorjuntaa höyryllä

Tapiolan Lämmön pihahuollossa kokeiltiin uutta ympäristöystävällistä tapaa torjua rikkakasveja. Empas-laite suihkuttaa ei-toivotut kasvit 100-asteisella vedellä sen sijaan että käyttäisi kemiallisia torjunta-aineita. Laitetta voi käyttää kahdella tavalla: tarkempaan käsittelyyn on 20 metrin letkun päässä painepesurimainen suutin, jolla tähdätään höyryävän kuuma suihku suoraan väärään paikkaan eksyneen voikukan tai vesiheinän päälle. Jos käsiteltävänä on esimerkiksi laatoitettu tai kivituhkapintainen pihatie tai terassi, voi sen käsitellä monitoimikoneen eteen kiinnitetyllä palkilla, jossa on viisi suutinta. Suuttimia voi ohjata yksitellen, joten reunakivetyksen ja asfaltin nurkasta esiin tunkevat ruohotupsut saa käsiteltyä ilman veden tuhlaamista koko tien leveydelle.

Pääsin katsomaan miten käy voikukan ja sen kaverien, jos ne joutuvat aamusuihkuun. Antti Tuominen ja Ilkka Saarnio aloittivat perjantain työpäivänsä Asunto Oy Espoon Taitajan nurkalta. Marjakuusten juurella levittäytyvä kivikko oli kiitollinen kohde, josta jopa minun kaltaiseni kuihtuneen viherpeukalon omistaja olisi erottanut rikkaruohot. Ilkka aloitti nurkasta, johon oli pesiytynyt ainakin muutama voikukka. Ennen käsittelyä näytti lehtiruusuke aika terhakkaalta. Hetki höyrytystä ja lopputulos näytti ylikeitetyltä lehtikaalilta. Palkitseva tulos oli nähtävissä muutamassa minuutissa.

20 metrin letku rajoitti vähän liikkumista, ja verrattuna selässä kulkevaan torjunta-ainereppuun, oli enemmän vahtimista siinä, että letku ei jää jumiin pensaisiin tai rakenteisiin. Toisaalta letkun hallinnointi on kuulemma ihan tuttua puuhaa painepesureista, eikä tuntunut mitenkään ylimääräiseltä riesalta. Itse asiassa Empasin veden lämpötila on säädettävissä, joten sitäkin voi käyttää painepesurina. Verrattuna kemialliseen torjuntaan sai Empas kiitosta myös vähäisemmästä suojavarustuksen tarpeesta. Jalkojen suojaukseen riittivät normaalit turvakengät ja housut ja käsiin hanskat. Letku oli kuuma, mutta ei vaarallisen polttava.

Suuttimesta pursuava vesihöyry on hieman dramaattisen näköistä verrattuna repun kanssa liikkumiseen, ja Empasia myyvän Wihurin edustaja Timo Perämäki kertoikin, että joskus ihmiset tulevat närkästyneenä kyselemään millaisia myrkkyjä suihkutetaan noin huolettomasti. Kiehuvan kuuman veden käyttö ympäristöystävällisenä torjunta-aineena herättääkin usein positiivisia reaktioita ja monille ihmisille on kotipuutarhasta tuttu tapaa kaataa perunoiden keitinvedet ohdakkeille. Höyrytys kuitenkin tuhoaa vain lehtivihreän, joten esimerkiksi testikohteen marjakuusten ja pensaiden rungot olivat turvassa.

Kävin katsomassa tilannetta vielä maanantaina, kolme päivää käsittelyn jälkeen. Voikukkatupsut olivat kuivahtaneet ruskeiksi ja samoin oli käynyt marjakuusen aluskasvillisuudelle. Koealueella ei kasvanut ohdakkeita, joten nyt ei päästy omin silmin toteamaan miten Empas pärjää niille, mutta voikukat ainakin hävisivät tämän taistelun. Menetelmän toimivuutta käytännössä testaillaan vielä, mutta lupaavalta tämä ekologinen vaihtoehto vaikuttaa. Ajoneuvoon tai peräkärryyn kiinnitettävä vesisäiliö on 500-1000 -litrainen ja painaa tietysti yhtä monta kiloa, joten ihan pienille poluille ei voi ajella, mutta käytännössä Tapiolan Lämmön pihahuoltokohteissa säästyisi huomattava määrä rikkaruohontorjunta-aineita. Asukkaiden kannalta hyvä puoli on se, että varoaikoja ei tarvita. Pinta jäähtyy turvalliseksi käyttää yhtä nopeasti kuin vesisuihkun höyry haihtuu, eikä torjunta-ainejäämiä tarvitse varoa edes hiekkalaatikoilla.

Jäämme siis odottelemaan huristeleeko Tapiolan ja muunkin Espoon pihoilla ensi kesänä näitä höyrykoneita.

            Eleonoora Helenius
            kirjoittaja on kärsimätön ja hajamielinen kotipuutarhuri, jonka arkkivihollinen on ohdake